ASUNTOMARKKINOILLA TAPAHTUU

Asuntomarkkinat piristyivät vuoden aikana: asuntorakentaminen lisääntyi, asuntokauppamäärät kasvoivat ja asuntosijoittaminen oli aktiivista. Asunnoista tuli kiinteistösijoitusten kiinnostavin sektori.

Suurimmissa kaupungeissa oli useita uusia asuinalueita rakenteilla. Asuntojen tarve ylittää kuitenkin pitkällä aikajänteellä tarjonnan, ellei asuntotuotannon nykyistä vauhtia saada jatkumaan. Suomessa kaupungistuminen voimistuu, olemme kaupungistumisessa muita Euroopan maita jäljessä.

Kaupungistumiskehitys jatkuu

Koska kaupunkeihin keskittyvät koulutus- ja työpaikkamahdollisuudet sekä uudet innovaatiot, kaupungistumista pidetään väistämättömänä ilmiönä ja Suomen tulevaisuuden kannalta oleellisena.

Koko maan kaupunkialueen väestöstä vajaa puolet asuu kuuden suurimman kunnan kaupunkialueella. Niihin muutetaan muista kunnista ja viime vuosina noin puolet muutoista tulee ulkomailta. Suurimmat kunnat houkuttavat myös maan sisäisiä muuttajia ja muuttajista suurin osa on nuorta ikäluokkaa.

Vuokra-asuntoja tulisi olla riittävästi tarjolla, jotta myös vuokrataso pysyisi kohtuullisena.

Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen

Hallitusohjelmassa pyrkimyksenä on keventää lainsäädäntöä innovaatioiden ja työllisyyden parantamiseksi. Tavoite on toteutunut kiinteistöalalla heikosti. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi on tunnistettu lukuisia keinoja, mutta niitä ei ole viety säädös- ja määräystasolle. Kaavoitetun tonttitarjonnan hinnoittelu, rakentamista ja asumista koskevat verot, väestönsuojavaatimukset ja autopaikka- tms. normit, jotka lisäävät kustannuksia, ovat entisellään.

Kohtuuhintaisuuden edistämiseksi SATO käyttää niitä keinoja, jotka nykyisessä säädösympäristössä ovat mahdollisia. Näitä ovat mm. asuntotarjonnan lisääminen, täydennysrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, huoneistokokojen pienentäminen asumisviihtyvyydestä tinkimättä ja tarjoamalla vuokraan sisältyvänä seinien lisäksi palveluja.

Säädösympäristö kaipaa uudistamista kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi.

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ennätyslukemissa

Uusia asuntoja myytiin vuonna 2016 noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän, kun vanhojen asuntojen kauppa nousi noin viisi prosenttia. Asuntojen vahva kysyntä näkyy asuntotuotannon määrässä. Asuntorakentamisessa oli arviolta 20 prosentin kasvu vuoden 2016 asuntoaloitusten tasosta ollen noin 35 000 asuntoa. VTT:n arvion mukaan Suomeen tarvitaan noin 25 000–30 000 uutta asuntoa vuosittain riippuen koko maan alueellisesta väestönkehityksestä. Tarjonnan ja kysynnän tasapaino on ainoa tekijä, joka hillitsee hintojen nousua.

Vuokra-asuntotarjonta lisääntynyt.

Asuntorakentamista on tukenut työmarkkinoiden elpyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Myös matalat korot ja rahoituksen saatavuus vahvistavat investointiympäristöä, ja kotitalouksien tulevaisuudenusko on niin ikään voimistunut. Lisäksi investointeja ylläpitää jatkossakin merkittävä vanhan asuntokannan korjausrakentaminen. 

Vaikka asuntojen vahva kysyntä ja sijoittajien mielenkiinto luovat edellytyksiä asuntotuotannolle, vuonna 2017 aloitusten ennakoidaan vähenevän 34 000 asuntoon. 

Vuokra-asuntomarkkinat kiinnostavat

Vuokra-asuntojen kysyntä on pysynyt vilkkaana, ja myös vuokra-asuntojen uudistuotanto on ennätyksellisen korkealla. Matala korkotaso tekee kiinteistöistä houkuttelevia sijoittajille, ja sijoittajien tuottovaatimukset ovat historiallisen alhaiset. Asunnoista on tullut kiinteistösijoitusten kiinnostavin sektori, ja kuluneena vuonna markkinoille on tullut myös uusia ulkomaalaisia sijoittajia. Arvion mukaan asuntosijoitusten osuus oli kertomusvuonna noin 40 prosenttia suurimmista kiinteistöjen portfoliotransaktioista.

Asuntosijoitusten voimakas kasvu on lisännyt vuokra-asuntojen tarjontaa ja tasapainottanut tilapäisesti vuokra-asuntojen tarjonnan ja kysynnän suhdetta useilla alueilla. Tämä on lisännyt myös vaihtuvuutta. 

 

Hinnat edelleen nousussa

Alueelliset erot asuntojen hintakehityksessä ovat kasvaneet. Kertomusvuonna vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla noin kolme prosenttia edellisvuodesta, kun muualla Suomessa hinnat laskivat noin kaksi prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosinousu oli pääkaupunkiseudulla noin 2,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa lähes kolme prosenttia. Vaikka SATO on kaupungistumiskehityksen tukemiseksi luopunut väestöltään pienempien paikkakuntien asuntokannasta ja keskittynyt kasvavien kaupunkiseutujen pienikokoisiin asuntoihin, asuntojemme keskineliövuokrien vuosimuutos oli vain noin puoli prosenttia. Vuokratason kehityksen arvioidaan jatkuvan maltillisena.

SATOlle investointeja, uusia konsepteja ja palveluja

Kaupungistuminen ja maahanmuutto luovat hyvät pitkän ajan edellytykset asuntoinvestointien jatkamiselle Suomessa. Kiristyvässä kilpailutilanteessa SATO keskittyy investoinneissaan kasvualueille, kehittää uusia kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuja, lisää asuntotarjontaa asiakkaille mm. täydennysrakentamalla olemassa olevia alueita sekä kehittää monipuolisia palveluita ja etuja asiakkaalle.