Katse kaupunkien ja kaupunkilaisten tulevaisuuteen

Kestävä kaupungistuminen on olennainen osa nimenomaan kaupunkikoteja tarjoavan SATOn vastuullisuustyötä. Uusien kotien rakennuttaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, investoinnit vuokra-asuntojen energiatehokkuuteen sekä asukkaiden kierrätysmahdollisuuksien lisääminen ovat keinoja, joiden avulla pyrimme varmistamaan puhtaamman tulevaisuuden kaupungeille ja kaupunkilaisille.

Asumisen aikainen energiankulutus, asuntojen rakennuttaminen ja rakennusmateriaalit aiheuttavat liiketoiminnassamme suurimman ilmastovaikutuksen ja ympäristökuorman. Vähentämällä toiminnastamme aiheutuvia päästöjä vähennämme myös ylläpitokustannuksia.


Täydennysrakenta­misella tiivistä ja elävää kaupunkia

Asiakkaillemme sijainti on kodin valinnassa ykkösasia. Täydennyskaavoitus tukee paitsi yleiskaavojen tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisestä, myös SATOn tavoitteita tarjota uusia vuokra-asuntoja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ja monipuolisten palvelujen lähellä. Koska täydennysrakentaminen hyödyntää olemassa olevaa kaupunkirakennetta, se on ekologista, vähentää kuntien infrainvestointeja, ja parantaa kasvavan asukasmäärän myötä naapuruston palveluita.

SATOlla on kertomusvuoden lopussa käynnissä täydennysrakentamisen kohteita yhteensä yli 3 000 uutta kotia varten. Vuonna 2017 vauhditimme kaupungistumista Vantaan kaupungin kanssa kaavoittamillamme alueilla Martinlaaksossa ja käynnistimme Helsingin Oulunkylässä Viisaan liikkumisen korttelin kehittämisen. Oulunkylässä kaavoituksen päälähtökohdaksi valittiin julkisiin liikenneyhteyksiin ja kevyeen liikenteeseen tukeutuva korttelirakenne, joka joustaa asumisen ja liikkumisen tarpeiden muuttuessa.

Tavoitteemme uusien SATOkotien sijainnista joukkoliikenneyhteyksien varrella toteutui vuonna 2017 pääosassa investoinneistamme. Valtaosa kaavakehityshankkeistamme sijaitsee joukkoliikenteen ja palveluiden saavutettavuuden kannalta erinomaisilla alueilla, mm. Länsimetron, sen rakenteilla olevan jatkeen sekä tulevan Raidejokerin varrella.

Infrastruktuuriin panostamme esimerkiksi tonttihankinnoilla, kaavakehityksellä, kunnallistekniikan investoinneilla ja maaperän puhdistamisella. Vuonna 2017 infrainvestointimme olivat yhteensä 4,1 (22,1) miljoonaa euroa.


Sitoumuksia ilmastoystäväl­lisempien kotitalojen puolesta

Olemme ympäristöohjelmassamme sitoutuneet kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaisiin tavoitteisiin, jotka vähentävät sähkön ja lämmön yhteenlaskettua kulutusta 10,5 prosenttia vuoden 2014 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Ympäristöohjelman tavoitteet 2020

Ominaiskulutus Tavoite Vertailuvuosi
Päästöt -20 % 2013
Lämpö -23 % 2009
Vesi -20 % 2009
Sähkö +/- 0 2014

Asuintalojen energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö edellyttää uudisrakennuksilta nollaenergiatasoa, joka vastaa energiatehokkuuslukua 128. Euroopan Investointipankin kanssa tehdyssä rahoitussopimuksessa SATO on sitoutunut rakentamaan huomattavasti energiatehokkaampia taloja ja tavoitteemme uudiskohteissa on energiatehokkuusluku 116. Tältä pohjalta toteutettuja ja rakenteilla olevia kohteita on jo lähes 20, yhteiseltä investointiarvoltaan yli 200 miljoonaa euroa.

SATOn kaikista kohteista on laadittu lain vaatimat energiatodistukset. Olemme myös kehittäneet asuintaloillemme oman energiatehokkuusluokituksen, jossa otetaan huomioon kohteen energiatehokkuus ja kustannukset. Pisteytyksen avulla saamme kullekin kohteelle energialuvun, joka toimii pohjana toimenpiteiden suunnittelussa.

Vuonna 2018 selvitämme asuinrakennuksille tarkoitettujen ympäristösertifikaattien käyttöönottoa ja aloitamme rakennusaikaisen energiatehokkuuden mittaamisen kaikilla alkavilla työmailla. Työmailla seurataan ja raportoidaan energian ja veden kulutusta sekä jätemääriä.

Vuonna 2017 tehtiin useita jätehuoneiden kunnostusprojekteja yhdessä huollon, jäteyhtiöiden ja asukkaiden kanssa. Tähän satsataan myös vuonna 2018.

Asukkailla on iso rooli ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Tarjoamme asukkaille tietoa ja opastusta ympäristöystävällisestä asumisesta ja tuemme mm. jätehuoltoratkaisuilla heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.


Kärsivällistä työtä energiatehokkuuden eteen

Vuonna 2017 investoimme SATOkotien ja talojen energiatehokkuuteen. Asensimme asuntokohtaisia lämpö- ja kosteusantureita, joiden avulla saamme säädettyä koteihin ihanteellisen lämpötilan ja pääsemme käsiksi poikkeaviin kosteusarvoihin. Lisäksi asensimme yli 6 000 vuokra-asuntoon vedensäätötuotteita ja korjasimme samalla vuotavia vesikalusteita.

Investointien ja muiden energiatehokkuustoimenpiteiden tuoma säästö kustannuksissa on jatkossa noin 500 000 euroa vuodessa. Kertomusvuonna lämmön sääkorjattu ominaiskulutus nousi 0,7 prosenttia, sähkön ominaiskulutus 1,3 prosenttia ja veden ominaiskulutus 0,5 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Ominaispäästöt laskivat 2,0 prosenttia vuoteen 2016 nähden.

Veden ominaiskulutus

Lämmön normitettu ominaiskulutus

 

Uudistetulla energianseurantajärjestelmällä havaitsemme poikkeamat entistä nopeammin ja pääsemme korjaamaan ongelmat vikkelästi. Energiankulutus raportoidaan kuukausittain SATOn johtoryhmälle. Kaikki taloissamme käytetty sähkö on uusiutuvaa tuulisähköä.

Rakennusten kasvihuonekaasujen päästöprosentti-graafi

 

 

Saavutimme vuoden 2020 päästöjen vähentämistavoitteen etuajassa vuonna 2017.

Vuonna 2018 jatkamme energiatehokkuusinvestointeja ja pyrimme puuttumaan kulutuspoikkeamiin entistä nopeammin. Automaattiset hälytykset auttavat meitä ja kumppaneitamme seuramaan kulutusmuutoksia entistä tarkemmin.

Energia

Energia

Energian kokonaiskulutus (GRI 302-1)

2015

2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
Yhteensä [MWh] 238 263 283 484 264 874 -18 610 -6,6 %
Ostoenergian osuus          
Sähkö [MWh] 23 689 24 531 23 624 -907 -3,7 %
Kaukolämpö [MWh] 214 056 258 299 240 427 -17 872 -6,9 %
Oman tuotannon osuus          
Öljy [MWh] 518 654 823 169 25,8 %
Energiankulutuksen intensiteetti (CRE1) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
Sääkorjattu lämmönkulutus [kWh/rm³/a] 42,9 41,5 41,8 0,3 0,7 %
Sähkönkulutus [kWh/m³/a] 3,89 3,85 3,91 0,06 1,6 %
Energiankulutuksen vähentämisen toimenpiteet ja niiden vaikutukset     
Energiatehokkuustoimenpiteet milj. €          1,5
Energiankulutuksen vähentäminen energiatehokkusstoimenpiteilla MWh (GRI 302-4)          7 750
Kasvihuonepäästojen vähentyminen energiatehokkuustoimenpiteillä tCO2-e (GRI 305-5)          1 364
 

Päästöt

Päästöt

Kasvihuonekaasupäästöt (GRI 305-1, 305-2, 305-3) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017

Muutos %
2016–2017

Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) 135 170 214 44 25,9 %
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt* (scope 2)          
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (hankintaperusteinen) 37 674 45 461 42 315 -3 146 -6,9 %
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteinen) 41 962 49 901 46 591 -3 310 -6,6 %
Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) 1 834 948 924 -24 -2,5 %
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä [t CO2-e] 39 643 46 579 43 454 -3 125 -6,7 %
*GHG Protocol -standardin mukaisesti sähkönkulutukselle on raportoitu sijaintiperusteinen päästöluku. Yhteenlasketuissa päästöluvuissa käytetään hankintaperusteista lukua. Sijaintiperusteisella luvulla tarkoitetaan maakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua ja hankintaperusteisella sähköntoimittajakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua. SATOn kohteissa sähköstä ei muodostu päästöjä, koska se on 100 %:sti suomalaisella tuulivoimalla tuotettua sähköä.
Rakennusten kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (CRE3) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
kg CO2-e/m² 32,2 33,3 32,6 -0,7 -2,0 %
kg CO2-e/hlö 903,7 969,1 927,1 -42,0 -4,3 %
 

Vesi

Vesi

Veden kokonaiskulutus (GRI 303-1) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
Yhteensä [1 000 m³] 2 329 2 622 2 507 -115 -4,4 %
Kaikki SATOn kiinteistöt käyttävät kunnallista vedenjakelua.          
Vedenkulutuksen intensiteetti (CRE2) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
dm³/rm³/a 418 412 414 2 0,5 %
 

Jätteet

Jätteet

Asukkaiden jätteiden kokonaismäärä (GRI 306-2 b) 2015 2016 2017 Muutos
2016–2017
Muutos %
2016–2017
tonnia 21 578 23 985 23 389 -596 -2,5 %
t CO2-e 1 834 948 924 -24 -2,5 %
Asukkaiden jätteiden jakauma käsittelytavan mukaan
(GRI 306-2 b)
2017 %-osuus 2017 [t]
kierrätysmateriaaliksi 41 % 9 492
energiaksi 48 % 11 208
kaatopaikalle 11 % 2 689
 

Uusia energiaratkaisuja uusiin SATOkoteihin

SATOn toukokuussa 2017 Helsingin Honkasuolle valmistuneessa puukerrostalossa on panostettu merkittävästi energiatehokkuuteen. Osa talon kiinteistösähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla ja asunnoissa on energiatehokkuuden lisäksi myös kodin viihtyisyyttä lisäävä ilmalämmitys. Kaikkien talon kotien lämpötilat ja ilmanvaihdon toimivuus ovat jatkuvassa seurannassa.

Espoon Soukanniemeen valmistui jo toinen asukkaitaan maalämmöllä hellivä asuinkerrostalomme, jossa hyödynnetään niin ikään aurinkoenergiaa.

Kertomusvuoden lopussa SATOlla oli rakenteilla taloja, joissa seuraamme uusien ratkaisujen vaikutusta energiankulutukseen ja päästöihin.


Kierrätysapua ja energiansäästövink­kejä asukkaille

Kannustamme asukkaitamme ympäristöystävälliseen arkeen. Kertomusvuonna teimme töitä erityisesti jätehuollon ja kierrätyksen sujuvoittamiseksi. Lisäksi osallistuimme kansalliseen energiansäästöviikkoon, järjestimme energiavisan ja jaoimme asukkaille energiansäästövinkkejä.

Lisäsimme kuluneena vuonna jätehuoneiden ja -katosten viihtyisyyttä mm. lisäämällä valaistusta ja tihentämällä huoltokäyntejä. Lisäksi autoimme asukkaita kierrättämään turhat tavaransa tuplaamalla kotitalojen pihoille tarjottavien kierrätyskonttien määrän edellisvuodesta. Lähes 300 kierrätyskonttiin ja -häkkiin kertyi mm. sähköromua, polkupyöriä, huonekaluja, vaatteita ja pientavaraa liki 150 000 kiloa.

Asukkaat pinosivat SATOn kierrätyskontteihin 114 autonrengasta ja 16 kodin kylmälaitetta.

Jotta pihat pysyvät siisteinä ja naapurusto viihtyisänä, haluamme lisätä lajitellun jätteen osuutta taloissamme. Kertomusvuonna keskustelimme jätealan toimijoiden kanssa tarkempien kierrätyslukujen selvittämiseksi, sillä tällä hetkellä pystymme raportoimaan jätejakeittain luotettavasti vain erilliskerätyt jätteet. Koska emme itse vastaa kotitalousjätteiden keräämisestä, ei jätejakeiden määristä ole toistaiseksi tarjolla luotettavia lukuja.

Vuonna 2018 jatkamme aktiivista jäteviestintää ja opastusta asukkaillemme entistä monikulttuurisemmassa ympäristössä.

biojätteen lajittelulla
ruokahävikki pienemmäksi

biojätteen lajittelulla ruokahävikki pienemmäksi

Lajittelun helppous ja jätepisteiden siisteys vaikuttavat asukastyytyväisyyteen. Otamme lajitteluvaatimukset huomioon aina kotitalojemme suunnitteluvaiheesta huoltoon ja ylläpitoon. SATO on mukana HSY:n vetämässä Suomen hallituksen kärkihankkeisiin valitussa BIORENT-projektissa, jonka tavoitteena on tehostaa biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä vuokra-asuntokiinteistöissä. Haluamme tehdä jätelajittelun helpoksi asukkaille ja kehitämme uudenlaisia ratkaisuja keittiöihin ja jätetiloihin. Projekti tarjoaa meille mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja ja oppia muiden kumppaneiden tuottamien tulosten kautta.

 

Edistämme kiertotaloutta ja toimitusketjujen läpinäkyvyyttä

SATO on mukana edistämässä rakennusalan kiertotaloutta ja materiaalien tehokasta käyttöä. Kokeilimme peruskorjauskohteiden purkujätteen kierrätystä Kierrätyskeskuksen kanssa. Lahjoitimme Kierrätyskeskukselle Helsingin Pihlajamäessä remontoitavan kerrostalon käytetyt kodinkoneet ja irtaintavaraa asunnoista ja yhteistiloista. SATOn lahjoittamien kodinkoneiden kiinteiden luonnonvarojen säästö oli Kierrätyskeskuksen arvion mukaan noin 185 tonnia.

Lähes 100 toimivaa kodinkonetta sai uuden kodin. 

Tavoitteenamme on varmistaa, että hyvä ja käyttöön kelpaava materiaali pääsee uusiokäyttöön ja jätteeksi menevä osa lajitellaan tai jatkokäsitellään vastuullisesti. Hyvin sujunutta yhteistyötä jatketaan SATOn peruskorjattavien tai kokonaan purettavien talojen osalta.

Tarinat & teot

Kierrätys

Kierrätysintoilijan vinkit: ”Tee jätteiden lajittelusta helppoa – siitä tulee hyvä mieli!”

Ylähyllyn kahteen tyhjään karkkilaatikkoon on eroteltu metalliroska kuten tyhjät ruokatölkit ja alumiinivuoat.

Lue lisää